lauantai 1. elokuuta 2015

Viiraa

Levottomuus minussa tuhoaa minut jonakin päivänä
se on kuin juoksuhiekkaa

toivottavasti se ei tuhoa ketään toista,
minut vain,
minä joudan kyllä
kun olen elänyt loppuun

sielun liekki
kohtaamisen kaipuu

minä haluan palaa kummastakin päästä
ei ole muuta elämää

voisiko aikani tulla jo
voisiko tuhota vähemmän

mikä siinä on, että kun avaa silmät
silmät täyttyvät
ne täyttyvät

enkä minä tiedä, miten pysäyttäisin ajan
ja sanoisin ei,
älä tule, sillä minä haluan,
että sinä tulet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti