perjantai 28. heinäkuuta 2017

Poissa

Sinä päivänä sinä kysyit
ja minä vastasin
ja se määritti tulevan.

Minä en ole mukana,
en halua,
se loppui.

En leiki mitään leikkejä,
en halua.

Minä en pyytänyt mitään,
en etsinyt mitään,
en halunnut mitään.
En edes tehnyt mitään.

En halua enää,
se loppui.

Minä haluan olla tasan,
ja jos en voi,
en rakasta enää.

Olen poissa.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Saavuit kahden tien haaraan

Kohtaamispaikastamme avautuu polkuja
ja polkujen polkuja.

Sinä kysyt neuvoa,
mutta minä olen sanaton,
en voi tietää.

Ystäväni,
se ei ole vain sydämen ääni, jota pitää kuulla,
kuule myös viisauden ääntä sisälläsi
ja valitse se polku, jota rakastat kulkea,
viisaana ja ylpeänä.

Älä luovu olemasta tuuli,
sillä se sinä olet:

Me tuulet kohtaamme aina joskus näissä elämissä,
päivissä,
varjoissa,
välähdyksissä joita äärettömyydessä tulee

joskus


Viiltää

Sinä kerrot yksinäisyydestä,
elämästä täällä,
eri kulttuureista maista ihmisistä.

Maassa, jossa yksinäisyys on ongelma,
ei olisi varaa hukata ihmisiä,
joilla on hyvä sydän.

Läsnäolosi tapasi olla

Sinun läsnäolosi,
tapasi olla,
miten kosketat lapsen kättä,
kaikki,
on ehkä kauneinta,
mitä on.
Mistä tulet sinä,
joka olet ehkä liian kaunis tänne?

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Keskityn kenkien valintaan

Keskityn kenkien valintaan,
vaatteiden vaihtamiseen,
huuliin,
hiuksiin,
kynsilakkoihin
ja kuntopiiriin.

Ja juoksen.

Viskaan ruusunlehdet Irlannin pääministerin kengänkärjille
ja kumarran mattoa,
sanon kyllä, joo ja tottakai.

Silmät sädehtien lähetän vähän rahaa humanitaarisena apuna,
osallistun bisnekseen rautaisella ammattitaidolla
ja löydän muutaman lapsen.

Aurinko on unohtanut ratansa,
kesä unohti tulla.


sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kilpajuoksu

Minä hävisin rakkauden maratonin
Kokkisodan
Kauneimman asunnon ja puutarhan kisan
Hävisin tosi-tv:n parituksen
Ja laihdutuskisan
Ja missikisan
Maajussin morsiamen
Loton
Kilpajuoksun kassalle
Ja palkkapussille
Ja muillekin pusseille
Hävisin hävisin hävisin

Nykyaikana pitäisi rakastaa varustelua ja mäkihyppyä ja korkokenkiä. 

lauantai 20. toukokuuta 2017

Päättyivätkö lauseet?

Kuinka monta satua me luimme?

Oliko hän järjestelmällinen
ja päättyivätkö lauseet, tarinat?

Postilaatikolla


En tiedä, miksi
kävelin postilaatikolle ja pudotin kirjeen.

Sisällä oli paljon vastauksia
miksi-kysymyksiin,
joihin osaan vastata,
ammattitaidolla.

Mikä perimmäinen motiivi on?

Miksi minä kerään vielä uuden äärimmäisen haasteen
vanhojen raunioille?

En tiedä.

Myöhässä


Sinä odotat,
minä tiedän.

Mutta se, mitä sinä et tiedä,
on se
mitä odotat.

Miten voit odottaa jotakin, joka muuttuu joka päivä.

Minä vanhenen,
älä katso minua.

Sielu on yhä sama,
vaikka vaatteet kuihtuvat
ja kauneus on enää takapihalla.

Älä jää,
olen kuppi kahvia jossakin.

Jos koti motivoisi minua,
olisin valittu.

Juo kylmä kahvi,
olet myöhässä.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Voin puhaltaa

Ehkä minun elämäni täällä
on olla toisille paikka nukkua

Olen ehkä valo tiellä
tienviitta
katukivetys

Olen paikka sinun tulla lepäämään
voin puhaltaa
antaa siivet

Niin paljon ihmiset tarvitsevat puhaltamista
Heillä on paljon haavoja