maanantai 25. toukokuuta 2015

Se muistuttaa nuoruudesta


Minun pihani villiintyy niin kuin minäkin,
kaappini on sekaisin ja asetelmani aikajärjestykseni

Mutta en voi olla hymyilemättä lehdille,
jotka värisevät tuulessa,
valoille,
jotka muistuttavat loppumattomuudesta

Kitkemättömänä
järjestelemättömänä
puhallusta vaille valmiina

tule ja ota

Hatut

Joskus minä ajattelin,
että mitä se rakastaminen on
ja se mitä silloin ajattelin,
voisi olla vaikkapa tällaista.

Jos sen sanan laskisi hetkien ylle kuin hatun, sopisiko hattu?
Minä en käytä hattuja, mutta kyllä ne sopivat,
hyvin sopivat!

Tänään minä muistin

Tänään minä muistin,
että olen kevätihminen

Aurinko putosi sukille
ja kun suljin silmät,
se koko talven kadoksissa ollut punainen
tuli silmieni sisään taas
- polttava punainen
ja ne kuvat!

Liekehtivät
unikot ja feeniksit ja ornamentit
silmieni sisässä

Pilven tultua palasi harmaa,
mutta kipinä jäi

Ja minä hymyilin kotiin asti

Kaipuun kärventäessä poroksi
sukat,
sukat, ne kihelmöivät, odottavat lupaa nauraa,
ne eivät pysy langoissaan,
tursuavat villintyvät

Ja minä yritän hillitä niitä,
mutta aurinko keri jo langan taivaaseen
Ja sydämeni ujelsi lanka viuhuen perässä
unikonpunaisin silmien sisäkuvin
ornamentein
Maurin kevään viimeisen syvävenyttelyn gregoriaanisin sävelin

Keväiden kautta tulevat kesät,
ne istuvat ikkunalaudoilla,
haparoivat lämpimiä tuulia,
palelluttavat hennot varpaansa ja kukkansa
kun on kiire ottaa taas
pakenevat tuulet ja silmien sisäiset liekit...

Valkoinen kassi

Hänellä oli eri parin sukat
ja valkoinen kassi, josta pilkotti punaista.

Hän ei näyttänyt turhan tarkalta, mutta lämpimältä ja valmiilta seikkailuun.

Hän venytteli, niin kuin me kaikki, eikä ollut vihainen, ei ollut suun viivaa, ei muuria, ei rajattuja kulmakarvoja.

Kurkistin katseeseen: Oli pilke.

Hän kysyi minulta

Hän kysyi minulta, että joustanko minä, annanko periksi ja kun minä myönsin, hän sanoi, että taitaa olla vakavaa.

Minä ajattelin, että ei ehkä niin vakavaa, mutta aika ihanaa ja erityisesti hauskaa. Kuulostella toisia tapoja, muuttaa omaa ja huomata se, mikä oli minulta piilossa ennen.