lauantai 5. syyskuuta 2015

Musta kivi

Aikojen alussa halkesi musta kivi,
sen puoliskot sulivat laavana kahtia,
ne verivät vastakkaisia rinteitä
ja katosivat toisiltaan.

Ne jatkoivat matkaansa
ja hengittivät hitaasti, etsien,
etsien.

Ne tiesivät kyllä toisistaan,
mutteivät kohdanneet kuin siruja,

tai olivat tunnistavinaan,
mutta tuttuus katosi pintakerroksen jälkeen,
hengityksen rytmi ei ollut sama.

Joka kerta ne valitsivat uuden polun.

Syvällä sisimmässään ne tunnistavat toisensa,
mutta vieläkö ne sopivat toisiinsa,
ovatko reunat hioutuneet liikaa?

Mitä ne toisistaan etsivät?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti