sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Seikkailu, elämäni

Eräänä päivänä saapui hän,
oransseissa froteissaan

ja miten hullaannuin niihin,
niiden arkipäivättömyyteen,

ulos arkipäivän jauhannasta.

Saapui hän
ja minä rakastin.

Ja sitten putosi harmaa syys,
jokapäiväinen herätyskello,
se harmaa,
ääni, jota inhosin,

Hän saapui jälleen, yhä uudelleen,
rikkoi lasin, kitaran ja asetukset,
katsoi silmiin ja ui sieluun,
kerta kerran jälkeen.

Vain kutsu, vastustamaton.

Seikkailu,
elämäni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti