sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Minä en tiedä tuulista mitään

Olet aavikon tuuli,
ja juoksuhiekka,
enkä voi tietää,
minne sinä menet,
missä olet,
ja mitä mukanasi kannat.

Joinakin päivinä olen saanut hetken,
kulkea aavikkoa pitkin,
avata tuulen siivet
ja katsoa ajattomuuteen
silmiesi kautta

ja vaikka hiekka valuisi
maan uumeniin
ja tuuli puhaltaisi unen pois
olen saanut astella hiekkaa pitkin,
tuntea tuulen sisälläni.

Minä en tiedä tuulista mitään,
en hiekasta, aavikoista,
olen pohjoisen tyttö
ja minulla on lumen sielu,
mutta olen kiitollinen jokaisesta tuulenvireestä
ja hiekanmurusta.

Tänään näin auringon,
se valaisi unen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti