sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Yksin, aina yksin

Uskon rakastumiseen ensi silmäyksellä
uskon tunnelien päättymiseen
uskon sänkyjen narinaan
ja leutoihin kesäaamuihin.

Uskon kahviin ilman maitoa
viileisiin vesiputouksiin
miestenlehtien tilaamiseen
ja äkilliseen rikastumiseen.

Uskon onneen
uskon tulipalon sammuttamiseen
uskon kiemurtelevaan elämänlankaan
ja kyyneliin
ja särkyneisiin sydämiin,
joita pihoilla kasvaa.
Uskon auringonpolttamaan ruohoon
ja pilvien hiljaiseen haihtumiseen,
omenapuun oksien välistä karkaaviin auringonsäteisiin.

Kivistä on, liukastakin,
joka nurkalta kuuluu päättömiä kuiskauksia,
mitä minä sanoin,
olisit vaan uskonut.

Uskon, että jonakin päivänä tulevat ääriviivat,
piirtävät kauniin,
kadonneen poissaolevan syntymättömän.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti