lauantai 12. syyskuuta 2015

Puen takin päälle

Ihmisiä tulee ja menee,
ihmisiä jää.
Minä olen. 

Joskus he poistuvat,
mutta minä olen kivi veden alla,
olen muuri.

Voi lyödä, murskata, purkaa,
olen tässä.

Ne kohtaavat ja läikkyvät
irtoavat ihoista
ja leijailevat tuuleen
ja keltaiseen iltaan.

Vilja kohisee,
kun korvan laittaa ihan lähelle.
Pieni hiiri juoksee yöpakkasta pakoon.

Ja elämät kohtaavat,
tulee viljaa.

Säteet painuvat metsän rajaan,
tulee kylmä
ja minä puen takin päälle
ja olen yhä ystäväsi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti